keskiviikko 18. toukokuuta 2016

Bloglovin'

Seuraa blogiani Bloglovinin avulla

Käsityökirjahaaste/ kirja 1/7: Terrakotta SEINÄKUKKA-pusero




Ohje: Terrakotta SEINÄKUKKA/ omA KOPPA, NELIÖ - Virkattuja variaatioita/ Virpi Marjaana Siira
Lanka: Novita Kolibri (kirjassa käytetty 7 veljestä)


Jokin aika sitten päätin lähteä mukaan Abstrakti-blogin käsityökirjahaasteeseen.
Viimeinkin olen saanut haasteen käyntiin ja ekan kirjan "korkattua". 

Tartuin ensitöikseni Virpi Marjaana Siiran inspiroivaan kirjaan omA KOPPA, NELIÖ - Virkattuja variaatioita. Rakastan yli kaiken Virpin kirjoja ja hänen tapaa lähestyä virkkausta: kirjat on todella konkreettisia töiden suhteen ja runsaskuvaisia. Ja mikä ihaninta - ei pitkää ohjepötköä, mihin silmät turtuisi alta aikayksikön. Virpin kirjat antaa vapautta varioida, mikä sopii hyvin tällaiselle, joka ei piittaa ohjeiden orjallisesta noudattamisesta.

Kirjasta oli helppo valita työ. Olin aiemmin kokeillut virkata Terrakotta SEINÄKUKKA-puseroa, mutta lanka oli turhan paksua eikä puserosta tullut ollenkaan sellainen kuin oli tarkoitus.. vaikka nätti ja käyttökelpoinen tulikin. Uudella innolla tartuin samaan ohjeeseen, mutta lankana tällä kertaa Novitan Kolibri (jälleen kerran heräteostoksena hankittua lankaa). Puseron ihanimpina yksityiskohtina on helmassa sivuilla ja hihoissa olevat pienet kukkaruudut.



  Kolibri osottautui vahvuudeltaan sopivaksi langaksi. Murehdin  etukäteen, miten langan värit asettuisi puseroon, sillä Kolibrin värit oli aika moninaisia - vuorottelevia kesäisiä, kiiltokuvamaisia sävyjä... Joihinkin kohtiin tuli yhtä väriä mun makuun "liikaa" muodostaen länttejä, mutta opettelin katsomaan puseroa kokonaisuutena.

Puseron teko oli suhteellisen nopeaa tai ainakin se tuntui siltä, kun työ muodostui paloista. Jännitystä riitti, kun lanka uhkasi loppua kesken... mutta onneksi niin ei käynyt, sillä Kolibria tuossa sävyssä ei näyttänyt löytyvän enää mistään. Lyhkäsemmät hihat olisi olleet turhan tylyt.




Puseron värit ei ole ihan mun lemppareita (turhan hempeää rokkia rakastavalle), mutta kyllä ne pian kukkaan puhkeavaan luontoon sopi. ;) Osallistunkin tällä keväisellä/kesäisellä neulepostauksella käsityökirjahaasteen lisäksi Kutimet kotoa kauempana- kuvahaasteeseen. 
 
Enempi tietoa haasteesta löytyy linkin takaa tai sivun oikeasta reunasta. Kannattaa kurkata, jos ihmetyttää, mikä tämä tällainen haaste on! ;)
          

tiistai 17. toukokuuta 2016

Toukokuun Sny-paketti


Mua odotti pakettiautomaatissa vallattoman ihana lähetys Salaiselta neuleystävältä, ilahduin todella. Tämä oli kyllä luxusta arkeen. Kiitos Sny18 reippaasta ja monipuolisesta paketista! :)


Paketissa oli kaksi kerää Dropsin petroolinväristä Fabel-lankaa. Lanka oli kinkkinen kuvattava, eikä tämä kuva tee oikeutta langan värin suhteen... Väri on todellisuudessa syvempi petrooli ja hehkeä. Mun lempparivärejä ehdottomasti. ;) 


Ja sitten löytyi nämä ihanuudet: kirsikka-aiheiset ranteenlämmittimet/ kämmekkäät. Nämä on herkulliset ja mun tyyliin tosi passelit. Sävy sävyyn paketin mukana tuli myös punaisia työvälineitä eli sukkapuikot ja pyöröpuikko. 

  
Salainen neuleystävä ei ollut osannut päättää sukkaohjetta, joten paketti sisälsi kirjallisen verran ohjeita. Ann Buddin Villasukkakirja, Vaativia malleja taitavalle neulojalle on mulle uusi tuttavuus, mutta pikaselauksella kirja vaikutti lupaavalta ja sopivalta tämmeiselle värihirmulle. ;) 

Ja nyt voin unohtaa epämääräiset paperilappukirjanmerkit, kun kirjan välistä pilkotti todella söpö hiiri! Tämä lemmikki täytyy pitää visusti hyvässä tallessa, ettei muksut vie mukaan leikkeihinsä. :) 

sunnuntai 8. toukokuuta 2016

Äitienpäivälahjat



Äitienpäivä tuli yhtä nopeasti kuin muutkin päivät, enkä oikein ollut ennättänyt ajatellakaan koko asiaa kaiken arkirumban keskellä. Edellisenä iltana mattimyöhäisenä hoksasin, että vielä ennätän virkata lahjat äidilleni ja anopille. 

Meleeratuissa tunnelmissa mentiin illasta äitienpäivän aamupäivään (yöunet tietysti välissä), kun juoksutin kahta eri lankaa rinnakkain molemmissa töissä. Lopputuloksena syntyi Sirpukan versosukat ohjeella vihreäsävytteiset sukat ja violetti tuubihuivi samaisella versosukkien virkkausmallilla. Värimaailmoiltaan työt muistutti keväistä maata ja syreenin kukkia.  

Äitienpäiväni sujui leppoisasti. Koska omat lapset ovat vielä aika pieniä, teki mies minulle vähähiilihydraattisen Pavlova-kakun ja sainhan toki herättyäni lapsilta pusut ja halit, mikä lämmitti sydäntä enemmän kuin mikään. :) Päivän ohjelmaan kuului mm. jääkiekon katselua, ulkoilua merenrannassa kauniissa säässä ja mummuloissa kyläilyt.

Koska kello on jo paljon ja onnellisesta päivästä huolimatta väsy painaa päälle, esittelen äitienpäivälahjat nyt otosten muodossa sen kummemmin tekemiseen, lankan merkkeihin ja menekkeihin tms. puuttumatta (vaikka postauksesta tulisikin nyt "epävirallisen" oloinen). Kuvat puhukoon puolestaan. ;) Saa toki kysellä tarkemmin, jos jokin asia kiinnostaa, vastaan aina mielelläni. :)


TUUBIHUIVI

  





SUKAT



perjantai 6. toukokuuta 2016

Sirpukan versosukat


Mistä on Sirpukan versosukat tehty?
Ei tarvittu kuin tämä ihana vuodenaika vihreine versoineen, tuntemattomasta retroneulelehdestä irtaantunut sivu täynnä virkkausmalleja ja kerä Lankamaailmasta ostettua Trekking XXL 100g Zitron-herkkulankaa. Näistä elementeistä alkoi kehittyä ajatus kepeistä, virkatuista, lyhytvartisista kesäsukista täynnä elinvoimaa huokuvia värisävyjä. 

Keväistä tunnelmaa ja vehreyden alkavaa kukoistusta, mikä toimi lähtökohtana Sirpukan versosukille :)
Julkaisin jo aiemmin ohjeen näistä versosukista täällä blogissa, joten linkin takaa löytyy sukan perustiedot. Malli on yksinkertainen ja nopea toteuttaa. Ajattelin vielä kokeilla Nalle-langan soveltuvuutta ohjeeseen ja varren kerrosmäärän kasvattamista polvisukiksi saakka. ;)

Projekti oli todella mutkaton: en piirrellyt luonnoksia paperille vaan aloin suoraan virkata ja kokeilla, mitä langasta tulee. Virkattu kuvio löytyi vanhoista, irtonaisista käsityölehden sivuista, joita olin vaalinut aarteen tavoin vuosi tolkulla kaapin perukoilla. 

Ihastuin, kun lanka eteni kauniisti liukuvärinä viuhkamaisessa virkkuumallissa. Välillä uppouduin ajattelemaan satua Jaakko ja pavunvarsi - langassa tuntui olevan niin paljon itua ja voimaa kuin valtavassa pavunvarressa. 


Ainoa pähkäilyn aihe oli kantapäät, sillä en ollut koskaan virkannut sukkien kantapäitä - lähinnä kantapään hahmottaminen (millainen sen kuuluisi olla) tuotti vaikeuksia. Vaan niin netti tarjosi ratkaisuja kavennusten tekoon.

 
Koska näissä sukissa on kevättä niin väreissä kuin ajatuksen tasolla, niin päätin osallistua myös tällä postauksella Silmukan ytimestä- haasteeseen. Toukokuun haasteen aiheena oli tietysti kevät. 

Kannattaa käydä tutustumassa kyseiseen sivustoon - siellä annetaan joka kuukausi uusi teema minkä tahansa käsityön valmistamista varten. Haaste on leikkimielinen ja antoisa, ja kuukauden lopussa pääsee kurkkaamaan, mitä muut haasteeseen osallistuneet ovat saaneet aikaan samasta aiheesta. 


Tänään sattui niin ihanasti, että sain kauan kaipaamaani kuvausapua. Lähdettiin kaverin kanssa uusitun pururadan tuntumaan kuvaamaan vastavalmistuneita versosukkia.

Osallistun tämän postauksen ensimmäisellä, kaverin nappaamalla mainiolla otoksella myös omaan kuvahaasteeseen: jokin aika sitten haastoin itseäni ja muita kuvaamaan valmiita töitä muualla kuin tutussa ja turvallisessa kotiympäristössä. Lisää infoa kyseisestä Kutimet kotoa kauempana-haasteesta löydät linkin takaa tai blogisivun oikeasta reunasta klikkaamalla. ;) 

 
Puukin taisi olla pihkassa näihin sukkiin. :)

torstai 5. toukokuuta 2016

Sirpukan versosukat-ohje




Lanka: Trekking XXL 100g Zitron
Koukku: nro 3
Menekki: reippaasti alle kerällinen
Sukat on tehty koolle 40, mutta malli on helposti sovellettavissa

Käytetty virkkausmalli
malli on jaollinen silmukkamäärällä 5. 
1 krs.: ensimmäiseen silmukkaan 4 p, 3 kjs ja 1 p, hypätään neljän silmukan yli ja *4 p, 3 kjs, 1p*. Toistetaan tätä koko kerros ja yhdistetään kerros piilosilmukalla. 2. krs: piilosilmukoilla 3 ketjusilmukan kaareen, 6 kjs, neljä pylvästä, seuraaviin kaariin *1 p, 3 kjs 4 p*.
Toistetaan kerroksia 1 ja 2. 

Sukka virkataan kärjestä varteen, kantapää tehdään viimeisenä.

Kärkiosa: 

1. krs: aloitussilmukkaan 8 p, yhdistetään kerros piilosilmukalla ja aloitetaan uusi kierros 3 kjs= p. Kärkiosan voi halutessaan tehdä myös spiraalina.  Kerrosten vaihtumiskohta jää jalkapohjaan.

2. krs: jokaiseen pylvääseen 2 pylvästä= 16 p
3. krs: jokaiseen pylvääseen 2 pylvstä= 32 p
4. krs: joka kolmanteen pylväseen 2 pylvästä= 42 p
5. krs: listätään tasaisin välein vielä kolme pylvästä, jotta saadaan viidellä jaollinen luku= 45 p
6.-8. kerrokset: virkataan pylväitä

Aloitetaan mallivirkkaus yllä mainitun ohjeen mukaisesti virkaten vuorotellen kerroksia 1 ja 2. Koossa 40 mallivirkkauskerroksia tulee jalkapohjaan 13, tässä kohtaa voi tehdä kerroksia oman jalan pituuteen sopiva määrä. Kun kerroksia on 13, päätetään kerros katkaistaan lanka.


Varsi:

Jätetään kantapään kohta vielä odottamaan ja jatketaan varren tekoa seuraavasti: jätetään sukan pohjapuolelle 3 x 4 p-3kjs-1p- ryhmää ja jatketaan neljännestä ryhmästä virkkaamaan malivirkkausta niin, että kantapään kohdalle, sukan taaksen virkataan löyhästi 24 s. Ks. kuva. Seuraavalla kerroksella mallivirkkausta jatketaan ketjusilmukkajonossa niin, että jätetään 4 kjs väliin, viidenteen pylväsryhmä, 4 kjs väliin jne. Ketjusilmukkariviin tulee 4 pylväsryhmää.

HUOM! Kerroksen vaihtumiskohta siirtyy sukan sivuun , mutta tästä ei ole esteettistä haittaa.



Jatketaan vartta, kunnes varressa on yhteensä 11 krs. Katkaistaan lanka. 


Kantapää:

Aloitetaan jalkapohjan keskikohdalta virkkaamaan kiinteitä silmukoita kerroksen verran. Silmukoita tulee kaikkiaan 53. (Pääsääntöisesti pylväisiin 1 ks, 3 kjs-kaareen 1 ks, sivuilla samalla taktiikalla - väleihin 1 ks, pitkiin kohtiin 4 ks. Tässä kohtaa pitää hieman sumplia, jotta saa lukumäärän sopimaan. Voi myös tehdä omalla silmukkamäärällä, kunhan huolehtii, että kavennusten alkaessa sivuilla ylä- ja alapuolelle sukkaa jää suunnilleen saman verran silmukoita.)

HUOM! JOS REUNAAN JÄÄ NÄIN AMMOTTAVA REIKÄ, VOI SEN OMMELLA JÄLESTÄ PÄIN KANTAPÄÄOSIOON TAI VIRKATA KIINNI SAMALLA, KUN KIERTÄÄ KIINTEILLÄ SILMUKOILLA REUNAN
 2. kantapään kerros: ei yhdistetä ensimmäistä kerrosta piilosilmukalla, vaan aloitetaan spiraalina virkkaamaan kantapäätä niin, että tehdään aluksi 1 puolipylväs ja jatketaan pylväillä. 

Merkataan kavennusten paikat molemmin puolin sukan sivuja niin, että kavennusten väliin jää suunnilleen yhtä paljon silmukoita. Kavennuskohdissa virkataan kolme pylvästä yhteen joka kerroksella eli virkataan kolmeen silmukkaan pylväitä niin, että 1. ja 2. pylvään viimeinen langanveto jääkin koukulle ja 3. pylväässä vedetään lanka kaikkien lankojen läpi. Näin silmukkamäärä vähenee neljällä per kerros.


Kun silmukoita on jäljellä 21 ja kavennuskerroksia 8, katkaistaan lanka ja kantapää ommellaan kiinni.


Toinen sukka tehdään samalla lailla, päätellään ja valmista on! :) 

  
   

tiistai 3. toukokuuta 2016

Pörriäispipo ja -kauluri




Malli: ei ohjetta, vapaasti virkattu 
Lanka: 2 x Lisa Gründl uni-akryylilanka/ Lankamaailma
Virkkuukoukku: nro 3

Viime kuun Silmukan ytimestä- haaste pureutui pastelliväreihin ja tässä kuussa jatkoin kuin puolivahingossa pastellivärien käyttöä. Aiheena oli nimittäin yksinkertaisesti kevät. Koska en liiemmin tykkää hempeistä väreistä, niin uhastakin halusin "tuhota" heräteostoksena hankitun, banaaninkeltaisen Lisa Gründl uni- langan. Sen kaveriksi sopi musta lanka kontrastia tuomaan. 

Kevät toi, kevät toi muurarin, maalarin... mitä muuta? 
 AMPPARIT, PÖRRIÄISET, KIMALAISET, MEHILÄISET. Siinäpä vastaus haasteeseen: virkattuja raitoja amppareiden väreissä. Kevät tuo kepeämmät kelit, joten kuopus tarvitsi kevätpipon ja ehdottomasti värikkäällä, kenties 80-lukuakin henkivällä raitakuosilla. Mustan ja keltaisen yhdistelmä kuvastaa luonnon lakien mukaan vaaran värejä, joten ampparipipo päässä muksu taatusti erottuu! ;)


Pipo syntyi rennoin ottein pylväitä virkkaamalla päälaelta alaspäin. Korvaläpät virkkasin suoraan pipon reunaan. Korvaläpistä tuli mielestäni veikeät ja päähän tupsahti mielikuva sitruunalaukusta. Nauhat oli pakolliset - sovitusvaiheessakaan ei lakki tahtonut pysyä vauhtivesselin päässä. 

Lankaa jäi yllin kyllin, joten kauluri syntyi samaan syssyyn pipolle kaveriksi. Virkkasin aluksi alaosan (hartian seutu) kasvattamalla neliötä ja jatkoin yläosan (kaulan alue) tekoa alhaalta ylöspäin kavennuksia tehden.

 
Kyseessä oli helppo ja nopea perustyö. Mielessä pörräsi kyllä koristusten, esimerkiksi siipien tai tuntosarvien lisääminen, mutta yksinkertaisuus oli tällä kertaa hunajaisempaa kuin liian täyteen ahtaaminen. 


 Illalla käytiin ulkoilemassa ja testaamassa pipon ja kaulurin toimivuutta. Ei tuntunut kutittavan ja lämpimänäkin oli poika pysynyt, tosin kypärämyssyn kera vielä tämmesillä keleillä. :)