lauantai 31. joulukuuta 2016

Kirva-lapaset kummipojalle


Neuloin Pukin konttiin kummipojalle lahjan kylkiäiseksi lapaset. Juoksutin raidoittuvan sukkalangan kanssa mintunvihreää, ohutta lankaa - tulipa ainakin värikkäät!


Lapasten ohje löytyy erilliseltä ohjesivustoltani Sirpukan neuleohjeet. Ohje on helposti sovellettavissa - olen tehnyt nyt kolmet lasten lapaset samalla toteutuksella ja kaikki eri langoista! ;)  

Tämä on kolmas blogipostaus tälle päivälle ja vuoden viimeinen. Ensi vuonna jatkuu, uusi vuosi ja uudet kujeet!

Salaisen Neuleystävän lahjonta

Paljastin aiemmassa SNY-aiheisessa postauksessa, kuka oli Salainen Neuleystäväni ja nyt tunnustan, kenelle minä paketteja kokosin ja mitä itsetehtyä syksyn aikana lähetin hänelle. 

Toimin Salaisena Neuleystävänä villasukkien neulomiseen tykästyneelle Emmille. Emmi kirjoittaa blogia Villasukkia, villasukkia, villasukkia. 
Koska villasukat syntyvät Emmin käsissä, en lähtenyt paketteihin sukkia tekemään.


Syyskuun pakettiin virkkasin pipon Novitan Kajo-langasta. Ohje löytyi Oma KOPPA 365-kirjasta.



Lokakuussa pakettiin kätkeytyi kämmekkäät, mitkä neuloin kirjavasta Novitan Ruska-langasta. Ohjetta ei ollut...




Marraskuussa lähetin kuukauteen sopivissa väreissä hopeanharmaasävytteisen sik sak-tuubihuivin.


Joulukuun pakettiin virkkasin tossut...


sekä pannulapun...

 
ja koska Emmi pitää Muumeista (ilmoittautumislomakkeesta pääteltyä), askartelin Decoupage-lakalla päällystettyjä jouluukuusen koristeita/koristeita.

  
Koristeiden kuvat on peräisin Muumi-kiiltokuvista.

Joulukuun paketti Salaiselta Neuleystävältä


Nyt kun joulun hulinasta on selvitty ja uusi vuosi tekee tuloaan, on korkea aika muistaa raportoida Salaisen Neuleystävä-ringin viimeisestä paketista.

Joulukuun paketti sisälsi ihanan, lämpöisen huivin, nenäliinoja, pienen Marilyn-peltipurkin minttupastilleineen, turkoosia Opal-lankaa + lyhyet puikot, Debbie Bliss-mukin ja pikkupussillisen tarpeellista neuletöihin. Tämäkin paketti oli aivan ihana ja mieluinen kuten kaikki aiemmatkin!

Turkoosia lankaa tuli kuin tilauksesta, koska tammikuu vierähtää turkoosin parissa Vuosi väriterapiaa-haasteen tiimoilta. Debbie Bliss-muki on mukavan tilava teelle ja neulekuosi mainio. Koska tämä syksy on mennyt sairastelukierteessä, toivon että nenäliinoille ei ihan heti olisi käyttöä. ;)

Koko kierroksen ajan jännitti, kuka mahtaa olla Salainen Neuleystäväni. Olen kaksi kertaa ollut mukana Sny-kierroksella ja molempien Salaisten Neuleystävieni käsiala oli niin samankaltaista, että ehdin jo kuvitella henkilön olleen yksi ja sama molemmilla kierroksilla... Mutta epäilykset saivat väistyä, kun tällä kertaa Salaiseksi Neuleystäväkseni paljastui Kati blogista Hipsulaisen helmeilyt. Neuletöiden lisäksi Katin blogista löytyy ihania koruja (kuten blogin nimikin paljastaa), kannattaa käydä kurkkimassa! ;)

Sny-kierros oli jälleen antoisa ja piristävä. Vaikka neljä kuukautta vierähtää nopeasti ja haikeus tulee aina ringin loputtua, silti jo mietteissään odottaa seuraavaa kierrosta. Koukuttavaa? Kevään kierros (mikäeli sellainen tulee) houkuttaisi jo kovasti, vaikka tiedän että kevät tulee olemaan kiireinen ja haastava uuteen päivärytmiin totuttelun vuoksi... Joten uuden vuoden lupaukseni on yksinkertaisesti pitää tämä blogi hengissä.   

maanantai 19. joulukuuta 2016

Vuosi väriterapiaa- haaste: Infoa

Ilahduttavaa, että niin moni on ilmottautunut mukaan Vuosi väriterapiaa-haasteeseen. Koska osallistujia on nyt jo yli kymmenen, haasteen päätyttyä arvon kaikkien osallistujien kesken postipaketillisen lankoja/käsityötarvikkeita. Voittaja saa itse valita mielikkivärinsä paketin sisältöön. ;)

Aina mahtuu mukaan osallistujia, infotkaa ja antakaa sanan kiertää. Haaste alkaa virallisesti tammikuussa ja kestää vuoden 2017 loppuun.

Osallistujat, haluatteko että teen joka kuukausi yhteenvedon tänne blogiin kunkin osallistujan kuukauden väristä/työstä? Esim. osallistujan blogin nimi ja linkki blogiin ja kuva työstä. Mikäeli saan käyttää haastekuvianne täällä blogissa (tekijänoikeussyistä tiedustelen), kommentoikaa tähän postaukseen.

Mukavaa joulun odotusta!


lauantai 10. joulukuuta 2016

Voihan soodataikina!


Marraskuussa Salainen Neuleystäväni lähetti minulle ainekset soodataikinan valmistamiseen. Viikko sitten tartuin tuumasta toimeen aikomuksenani tehdä joulukoristeet kuusen oksille.


Soodataikinan valmistusohje:

1 dl maissitärkkelystä
2 dl soodaa
1,25 dl vettä

Ainekset sujautetaan kattilaan ja kuumennetaan miedolla lämmöllä, kunnes puuroutuu. Taikina siirretään muovikulhoon kostean liinan alle jäähtymään. Kun taikinaan kestää koskea, kaulitaan 0,5 cm paksuinen levy ja leikataan muotilla koristeet ja painetaan pillillä reikä ripustusnarua varten. Taikina kovettuu huoneen lämmössä vuorokauden tai 75 asteisessa uunissa tunnin. 


Soodataikina muistutti käyttäytymiseltään savea - jos massa pääsi liian kuivaksi, se alkoi halkeilla. Lisäsin hieman vettä ja se notkeutui. Valitsemani pitsiverhon palanen osottautui liian hentoiseksi kuvioinnin painamiseen. Siihen olisi tarvittu joko virkattu liina tai jokin muu leimasin, esimerkiksi Iittalan kastehelmituikku. Päädyin koristelemaan sydämet pursottamalla päälle soodataikinaa, minkä ohensin ensin vedellä vellimäiseksi.

 
Panin sydämet kuivumaan saunan (ei lämmitetty) lauteille. Ja voihan soodataikina ja särkyneet sydämet! Yksi sydän särkyi jo heti kuivumisvaiheessa, kun joku tahmatassu oli ennättänyt napata kiinni. Ja sydänten kuivuttua vuorokauden minua kohtasi masentava näky, kun osa sydämistä oli mystisesti haljennut.


Viikon päivät askartelut lojui piilossa kylpyhuoneen pöydän laatikossa ikään kuin "poissa silmistä, poissa mielestä". Päätin antaa koristeille kuitenkin vielä mahdollisuuden, vaikka mönkään mennyt soodataikinakokeilu toki harmitti. Ripustin kaikki sydämet (mitkä vain langan nokassa pysyi rikkoontumatta)oksalle ja laitoin makuukamarin ikkunaan koristeeksi.


Täytyy paremmalla ajalla kokeilla taikinan tekoa uudestaan, koska alkuperäinen kuviointikaan ei onnistunut pitsiverhon palasella. Syynä massan halkeiluun saattoi olla liiallinen veden määrä, liian nopea kuivuminen tai kenties se, että jämätaikinat tein uudeksi levyksi liian hätäisesti enkä malttanut möyhiä kiinteämmäksi... Luin netistä, että valmiit koristeet eivät kestä kastelua tai heittelyä, joten koruiksi soodataikinasta ei taida olla. Oli tämä kuitenkin kokeilemisen arvoinen juttu ja hampaan koloon jääneestä jutusta ei voi poikia muuta kuin uusi kokeilu, kun on niin kova halu onnistua.

perjantai 9. joulukuuta 2016

Silmäniloksi-patalaput



Muksut on ensimmäistä kertaa menneet päivähoitoon tänä syksynä... Aluksi kyllä hirvitti, mutta hyvällä mielellä oon uskaltanut joka kouluaamu pienemmänkin pojan hoitoon jättää, kun huolenpito on osoittautunut olevan kympin luokkaa. :) Kaivoin PATALAPPUJA À LA CARTE-kirjan pitkästä aikaa esiin, kun minulla oli ajatuksena virkata kuopuksen perhepäivähoitajalle patalaput joululahjaksi.


PATALAPPUJA À LA CARTE-kirja on todella inspiroiva ja sen vuoksi oli valinnan vaikeutta päättää, mitkä patalaput teen. Tällä kertaa ohjeeksi valikoitui Silmäniloksi patalaput, jotka todella on ilo silmälle - tässä mallissa voi leikitellä kahdella eri värillä ja patalappu muodostuu yksivärisestä pohjasta ja kauniista pitsiosiosta.

Langoiksi valitsin seiskaveikkaa, fuksian punaista ja vaalean harmaata. Seiskaveikka on osoittautunut pitkällä aikatähtäimellä erittäin hyväksi ja kestäväksi langaksi patalappuihin eikä ole kärsinyt kuumien astioiden käsittelystä huolimatta.


Lopputulos on oikein onnistunut, vaikka tämä malli mun käsialalla vaati prässäyksen, kun fuksian punainen pohjaosio meinasi kupruilla. Näissä patalapuissa myös nurja puoli on aika nätti... kuin kukan terälehdet reunoissa.

sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Viikon hankintoja ja keskeneräisyyksiä

Joulukuu tulla tupsahti ja viikolla joululahjaostoksilla ollessani tein heräteostoksia siinä sivussa.


Oulun Puuilosta löytyi ihastuttava, pin up/sarjakuva-tyylinen muistivihko... tämä käsityövihkoseksi tietenkin muistiinpanoja ja ohjeita varten. Teksti "OMG" kyllä pistää hymyilyttämään, kun uusia ideoita satelee niin tiheään, ettei entisiäkään töitä ehdi valmiiksi saada (vihkon kansi kuvaa mun mielestä AHAA-elämystä. :D )

 
Samassa kaupassa myytiin matonkudetta kirkkaissa väreissä, ostin turkoosia kaksin kappalein. Kude on valmistettu kierrätysmatskusta.


Paikallisessa Halpa-Hallissa oli kaksi Novitan Fluffy-kerää kuudella eurolla. Lanka muistuttaa koostumukseltaan pörröistä Teddy-lankaa, mutta on aavistuksen ohkasempaa. 


Viikolla hypistelin ja ravistelin postilaatikkoon tullutta, muoviin pakattua lähetystä ja tuumasin, että "aivan kuin sisällä olisi maatuska". Lähetys oli miehen nimellä ja luvalla sain aukaista. Mies oli yllätyksekseni tilannut mulle ulkomailta maatuskan... sellaisen, jonka voin itse maalata ja koristella. Mukava arjen piriste tämmeiselle keräilijälle. 


Tänään kokeilin ekan kerran soodataikinan tekoa Salaisen Neuleystävän kannustamana. Kunhan sydämet kuivuvat ja ehdin koristeeksi asti väsätä, niin laitan postausta tulemaan näistä vielä erikseen.


Keskeneräisyyksiä piisaa. Työn alla on tällä hetkellä patalaput, tämä päättelyä vaille valmis huutaa vielä paria.