keskiviikko 24. toukokuuta 2017

Vuosi väriterapiaa: Huhtikuun satoa

Kevät on pikkuhiljaa alkanut orastaa "jääkauden" jälkeen, ihanaa! Palataan kuitenkin Vuosi väriterapiaa-haasteen pariin vielä huhtikuun merkeissä. Ihania töitä löytyy jälleen linkkien takaa:

sunnuntai 30. huhtikuuta 2017

Vuosi väriterapiaa: Keltainen toukokuu


Vuosi väriterapiaa-haasteen toukokuu koittaa huomenna... ja aika synkältä tuo kevät näytti yhä tänään kuvia napsiessa tästä "keltaisen toukokuun" aikaansaannoksesta. Räntää satoi niskaan usvaiselta taivaalta, mutta olipa mukava saada tällaiset väripiristesukat kontrastiksi takatalven harmauteen.


Keltainen on voimakas ja energinen väri, jota en yleensä suosi töissäni yksinään vaan vaatii aina toista väriä rinnalle. Nyt kuitenkin tein melkoisen poikkeuksen, kun langan sävyksi valikoitui sähäkkä ja shokeeraava neonkeltainen - kenties keltaisista se kylmin. Kyllä loistaa ja on haastava väri kuvata!


Neonkeltaista oli myös vaikeaa virkata - minulla ei ole migreeniä, mutta silmiin lanka otti niin, että virkkausta piti harrastaa hämärässä. Sukan malli on itsekehittelemä. Neljän kerroksen mallivirkkaus on peräisin retrosta käsityölehdestä, mistä ei ollut jäljellä enää kuin muutama rispaantunut sivu. Sukan kärki ja kantapää on tehty puolipylväillä.


Jos joku tahtoo kokeilla näiden sukkien virkkaamista, kirjoitan ohjeen pyynnöstä Sirpukan neuleohjeet-sivustolle. Lankana olen käyttänyt kolmen kerän verran Lisa Gründl-lankaa (www.lankamaailma.fi) ja virkkuukoukkua numero 4. Langasta löytyy myös murretumpia sävyjä ja sukat pystyy toteuttamaan myös ihan toisesta langasta, jos akryyli ei nappaa.

Ai niin, pohdin sukille nimeä. Miten olisi kevään kunniaksi Narsissit tai Kevätesikot? :)

Tämän postauksen myötä toivotan blogini lukijoille ja vierailijoille iloista vappua! 

maanantai 24. huhtikuuta 2017

Vuosi väriterapiaa: Limenvihreä huhtikuu


Esittelin viime viikolla täällä blogissa ensimmäisen Titanium-huivini. Nyt on luvassa toinen tuotos Vuosi väriterapiaa-haasteen tiimoilta. Huivimalli on Heidi Alanderin suunnittelema ja ohje löytyy Ullan neulesivustolta.


Kuukauden väriksi olin valikoinut kevääseen sointuvan limenvihreän. Olen kaikkien vihreiden sävyjen ystävä ja kyseinen väri on mulle ikivihreä kestosuosikki. Näin kevään korvalla olen haaveillut keittiön maustamisesta limenvihreillä sisustusjutuilla, sillä meillä on mustat keittiökaapit... Lime ja musta korostaa hyvin toisiansa. 


Kuukauden vuosiväriterapiaa-työnä neulotusta Titanium-huivista tuli mielettömän pehmoinen... Alunperin oli puhe pidättäytyä sukkien teossa, mutta langan olemus vei mennessään - halusin tästä langasta ehdottomasti huivin kaulaa lämmittämään eikä sopivaa sukkamalliakaan tuntunut löytyvän. Ja kerrankin olen onnistunut loihtimaan yksivärisen työn värirunsauden sijaan.


Lanka on Adlibriksestä hankittua Järbon Alpacka Soloa. Langan oli tarkoitus kuulua vasta toukokuun värihaastetyöhön, sillä värin nimi oli hullunkurisesti passioninkeltainen. Kun paketti saapui, sisältä paljastuikin kaksi kerää limeä! Murrettua limeä! Vaikka väri ei ollutkaan ihan odotettu, palveli lanka hyvin tämän kuun haastetta. 

Lankaa meni tarkalleen kaksi kerää, yli jäi vain pari metriä... Jännitystä siis piisasi "loppumetreille" saakka. Käsialan ja puikkokoon vuoksi lisäsin kaksi mallikertaa silmukkamäärään ja näin kerroksiakin syntyi enempi. Oli ilo huomata, että puikoista ja langan paksuudesta huolimatta ohje on helposti sovellettavissa ja huivia voi "kasvattaa" oman maun mukaan niin isoksi kuin tahtoo. 


Pidän suunnittelijan huiville antamasta nimestä. Nimi on peräisin David Guettan ja Sian kappaleesta Titanium, ja se symboloi vahvuutta ja kykyä selviytyä vaikeista asioista. Tähän ajatukseen kiteytyneenä limenvihreä sopii huiviin täydellisesti - vihreä kuvastaa minulle uutta alkua. Kevät on aina uusi alku uudelle kesälle... Se mitä kesä tuo tullessaan huolettaa toisinaan, koska moni tärkeä asia on yhä auki. Olen silti toiveikas, vaikka titaanin lujuutta ja kestävyyttä tullaan varmasti tarvitsemaan monessa asiassa. Ehkäpä Titanium-huivi kaulassa muistuttaa pysymään lujana, vaikka pehmoinen onkin. ;) 

torstai 20. huhtikuuta 2017

Kesäiset cabochon-korvikset


Pienen DIY-intoilun siivittämänä tein cabochon-korviksia pitkästä aikaa. Tarvikkeet on olleet jo hyvän aikaa hankittuina ja varsinaista työtä oli ainoastaan osien liimaaminen yhteen.

Herkullisen väriset korvakorunapit ja cabochonit on tilattu ebaysta. Korvakorunappikehikoista mintunvihreät ja vaaleanpunaiset on mun ykkössuosikkeja - niitä kun ei heti kylillä vastaan tule. Cabochoneissa kuva-aiheina on flamingot, ankkurit, perhoset... Hyvin kesäisiä korviksia siis!

Halkaisijaltaan korvis on 1,3 cm. 


 

Titanium-huivi

Tämä huivi(plus ne pari muuta keskeneräistä) on niitä harvoja töitä, kun maltan pysyä tiukasti ohjeessa tai kun ylipäätään neulon ohjeesta.  Hullua sinänsä, kun hyllyt pursoilee käsityökirjoja ja -lehtiä.


Etsiskelin jotain pitsineulehuivin tapaista ohjetta edellytyksenä, että vaativuustaso ei ole liian kimurantti. Googlettelin ja törmäsin Heidi Alanderin suunnittelemaan Titanium-huiviin.


Huivimalli on todella kaunis ja simppeli neuloa, vaikka lopputulosta katsoessa voisi kuvitella toteutuksen olevan vaikeampi kuin todellisuudessa on. Tämä meni hyvin ns. sohvaneuleena, sillä ainaoikeaa tehdessä työ tuntui loputtomalta... 


Olen neulonut huivini väljästi 5.5-numeron pyöröpuikolla. Lopputulos on kuohkean kevyt, joten tämä on parempi välikausikäyttöön kuin paukkupakkasille. 

 Lankana on kaikenkirjava Cewecin Trinidad superwash (www.lankamaailma.fi)... Värikylläisyyttä taas piisaa. Tulee mieleen revontulet, vaikka näin keväässä ollaankin jo menossa. Olen neulonut samalla ohjeella myös toisen huivin, mutta siitä tulee toinen postaus Vuosi väriterapiaa-haasteen tiimoilta...